Sähköliittymän kapasiteetilla on ratkaiseva rooli teollisuuden sähköistymisessä
Energiajärjestelmä on historiallisen suuressa murroksessa, kun fossiilisilla polttoaineilla tuotettua energiaa korvataan vähähiilisemmillä vaihtoehdoilla, kuten päästöttömällä sähköllä. Teollisuudessa on paljon mahdollisuuksia suoraan sähköistämiseen, mutta teollisuusyritysten sähköistyminen on usein kiinni sähköliittymän kapasiteetista. Ratkaisuna on liittyminen suoraan 110 kilovoltin suurjänniteverkkoon.
Energian hinnan vaihtelut, markkinatilanne ja vihreän siirtymän vaatimukset luovat teollisuusyrityksille entistä enemmän paineita siirtyä sähköiseen energiantuotantoon tulevaisuudessa. Teollisuuden sähköistyshankkeita on Suomessa käynnissä tällä hetkellä jo useita kymmeniä ja esimerkiksi Energiaviraston myöntämää teollisuuden sähköistämistukea maksettiin yli 140 miljoonaa euroa vuonna 2024. Fingridin ennusteen mukaan teollisuuden ja datakeskusten sähkönkäyttö Suomessa kasvaa yli kaksinkertaiseksi seuraavan kymmenen vuoden aikana, noin 40 terawattitunnista vuonna 2025 jopa 101 terawattituntiin vuonna 2035.
Sähkö mahdollistaa monipuoliset energiaratkaisut ja uusiutuvaa sähköä hyödyntämällä energiantuotannon hiilidioksidipäästöt leikkaantuvat nollaan. Sähkökattilat ja lämpöpumput tarjoavat tehokkaan keinon tuottaa prosessihöyryä, kaukolämpöä ja teollista jäähdytystä. Uusiutuvaan energiantuotantoon panostaminen parantaa myös kansallista huoltovarmuutta.
”Teollisuusyritysten sähköliittymien päivittäminen mahdollistaa teollisuuden sähköistämisen, mikä puolestaan parantaa teollisuuden kilpailukykyä ja lisää sen kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia. Yritysten tulee ottaa pitkän tähtäimen suunnittelussa huomioon korkean sähkönkulutuksen hankkeiden toteutuminen, koska sähköliittymien ja tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen vie aikaa ja kapasiteetin saatavuus voi vaihdella alueittain paljonkin”, Advenin asiakkuuspäällikkö Arto Liikanen kertoo.
Sähköistyminen tuo suoria kustannussäästöjä ja avaa mahdollisuuksia kannattaviin investointeihin
Sähköistyminen tuottaa teollisuusyritykselle suoria kustannushyötyjä ja sitä on järkevää tarkastella kokonaisuutena, sillä se avaa mahdollisuuksia investoida myös uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen.
Liittymän ja verkkopalvelusopimuksen päivittäminen korkeampaan jännitetasoon alentaa sähkön siirtokustannuksia ja mahdollistaa kasvavan sähkön käytön. Samalla myös esimerkiksi sähkökattilalla tuotetun energian kustannukset pienenevät. Sisällyttämällä 110 kilovoltin liittymän energiainvestointiin, teollisuusyritys saa myös ydinliiketoimintaansa luotettavaa, kattavampaa ja edullisempaa sähkönsiirtopalvelua.
Yksi sähköistyksen merkittävä etu liittyy mahdollisuuteen hyödyntää energiantuotannossa edullisia sähkön tuntihintoja. ”Energiakäytön optimointi voi tuoda huomattavia säästöjä erityisesti silloin, jos yrityksen nykyinen energiantuotantomuoto on kallis. Monissa Advenin asiakaskohteissa on yhdistetty sähkö- ja bioenergian tuotantoa, jolloin optimoimme asiakkaallemme aina kustannuksiltaan edullisimman tuotantomuodon tekniset rajoitukset huomioon ottaen”, Liikanen kertoo.
Sähkökattilainvestoinnin ja sähköliittymän päivityksen yhteydessä voi olla kannattavaa investoida myös aurinkovoimaan tai hukkalämmön talteenottoon. Sähköllä toimivien lämpöpumppujen avulla saadaan hyödynnettyä myös teollisuusprosesseista syntyvä hukkalämpö.
Sähköistyshankkeissa ja sähköliittymän muutoksessa tulee olla liikkeellä hyvissä ajoin
Sähköliittymän muutos vaatii paljon aikaa. Sen vuoksi energiantuotannon uusimisen tai uusien kohteiden rakentamisen suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. On tärkeää varmistaa riittääkö olemassa olevan sähköliittymän kapasiteetti sähköistyvän energiantuotannon ja mahdollisen sähkökattilan tarpeisiin. Aikaa on varattava suunnittelulle tehotarpeen määrittämiseksi sekä liittymän vaatiman verkoston rakentamiselle.
Fingrid on rajoittanut uuden teollisen kulutuksen liittämistä kantaverkkoon eteläisessä Suomessa vuosina 2025-2027, kunnes kantaverkkoa vahvistavat investoinnit valmistuvat. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uudet suuret sähkön kulutushankkeet saattavat joutua odottamaan liittämistä kantaverkkoon totuttua kauemmin seuraavan kahden vuoden aikana.
”Kantaverkon ja sähköverkkoyhtiöiden investoinnit jakeluverkkoon eivät ole teollisuuden odotusten tasolla, jolloin sähkönsiirron kapasiteetista tulee pulaa vihreässä siirtymässä. Uusia investointeja kaivataan kipeästi, jotta uusien ja isompien sähköliittymien myynti ei kaadu verkon kapasiteettiin”, Liikanen toteaa.
110 kilovoltin sähköliittymä ilman omaa investointia
Yhteistyö Advenin kaltaisen kokeneen energiakumppanin kanssa kannattaa käynnistää varhaisessa vaiheessa. Arvioimme sähkökattilainvestoinnin toteutettavuuden ja selvitämme lähimmän alue- tai kantaverkon sijainnin, seuraavan jänniteportaan paikan sekä tehon saatavuuden. Autamme selvittämään myös mahdollisuudet investoida esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimaloihin tai hukkalämmön hyödyntämiseen.
”Energiaa palveluna -mallissamme rakennamme asiakkaallemme räätälöidyn liittymisratkaisun, minkä kautta sähköä voidaan hyödyntää tarvittavissa energiaratkaisuissa sekä suoraan asiakkaan tehtaan omassa käytössä. Sähköistyminen koostuu useasta osa-alueesta. Näihin kuuluvat verkkoyhtiön liittymismaksu, liittymän tarvitseman infran rakentaminen ja ratkaisun vaatimat energiaratkaisut kuten esimerkiksi sähkökattila ja sen tarvitsemat kojeistot. Investoimme ilman asiakkaan omaa pääomaa näihin kaikkiin. Toisin sanoen asiakas saa kaikki sähköistysratkaisuun tarvittavat investoinnit avaimet käteen -periaatteella”, Liikanen kertoo.
Sähköistymisen hyödyt teollisuusyritykselle
- Vihreän siirtymän edistäminen ja fossiilisista polttoaineista irtautuminen
- Vastuullisuustavoitteiden saavuttaminen
- Sähköinen energiaratkaisu on luotettava ja toimitusvarma
- Synergiaedut asiakkaan muihin sähkönkäyttötarpeisiin
- Kustannustehokas investointi. Samalla se lisää mahdollisuuksia investoida uusiutuviin energiamuotoihin
- Edulliset käyttö- ja kunnossapitokustannukset
- Sähkömarkkinoiden muuttuvat energiahinnat ovat hyödynnettävissä
- Sähkökattilat, energiavarastot ja muut energiantuotantomuodot mahdollistavat reservimarkkinoiden hyödyntämisen
Milloin sähköliittymä kannattaa siirtää 110 kV:n jännitetasoon ja miksi?
Teollisuusyrityksen kannattaa arvioida sähköliittymänsä nykytila ja harkita sähköliittymän siirtämistä 110 kilovoltin jännitetasoon, jos yrityksen tehtaan ja energiantuotannon vuotuinen sähkönkäyttö on noin 30 gigawattituntia tai enemmän.
Avainasemassa on sähkönkäytön lisäksi teollisuuskohteen etäisyys 110 kV suurjännitteisestä siirtoverkosta. Sähköliittymän päivittäminen suurempaan jännitetasoon on taloudellisesti sitä kannattavampaa, mitä lähempänä lisäkapasiteettia on saatavilla.
Verkkoyhtiön siirtomaksut 110 kV liittymälle ovat pienemmät, koska verkkoyhtiön vastuulla olevaa verkkoa on vähemmän kuin pienempijännitteisessä liittymässä ja myös verkostohäviöt ovat pienemmät.
Kannattavuuteen vaikuttaa lisäksi se minkä verkkoyhtiön alueella yritys sijaitsee, sillä verkon kapasiteetti ja saatavuus vaihtelevat alueittain. Arvioimme jännitetason muutoksen kannattavuuden ja sijainnin vaikutuksen asiakkaillemme aina tapauskohtaisesti.
Minkä kokoisille energialaitoksille 110 kV:n liittymä se soveltuu?
Suurjännitteisen verkon kautta on mahdollista siirtää sähköä teollisuuden tarpeisiin suoraan verkkoyhtiöiden alueverkosta tai kantaverkosta. Teollisuuslaitoksen huipputehon tarve määrittää oikean jännitetason liittymälle, jotta verkosta saadaan riittävästi sähkötehoa suurimpina kulutusaikoina.
Pienemmille, 1-10 megawatin kokoisille, energiaratkaisuille riittää teollisuudessa yleisesti käytössä oleva 20 kilovoltin sähköliittymä. Siirryttäessä enemmän sähköä käyttäviin ja tehokkaampiin energiatuotantomuotoihin, esimerkiksi yli kymmenen megawatin tehoisiin sähkökattiloihin, 110 kilovoltin siirtoverkon liittymä muuttuu kannattavaksi vaihtoehdoksi. Teho riippuu kuitenkin sijainnista ja verkkoyhtiöstä.
Onko 110 kV:n liittymän saannille alueellisia rajoituksia Suomessa?
Jokaisella suomalaisella verkkoyhtiöllä on omat sääntönsä siitä, kuinka paljon tehoa ne myöntävät eri jännitetasoille. Tämä määräytyy myös kohteen sijainnin perusteella, sillä verkon kapasiteetti ja saatavuus vaihtelevat alueittain paljon. Yleensä jakeluverkossa on teollisuuskohteille saatavilla sähkötehoa noin 10 megawattiin asti eli kapasiteettia on riittävästi esimerkiksi pienempien sähkökattiloiden käyttöön.
Verkoston vahvistamista kuitenkin tarvittaisiin, sillä toisilla alueilla Suomessa kapasiteettia on rajoitetusti. Kantaverkkoyhtiö Fingridillä on rajoittanut tilapäisesti uuden teollisen kulutuksen liittämistä kantaverkkoon Etelä-Suomessa vuosina 2025-2027. Rajoitettu liitettävyys koskee kohteita, jotka eivät ole vielä sopineet liittymisestä sähköverkkoon. Rajoitukset poistuvat Fingridin mukaan vuoden 2027 jälkeen, kun kantaverkkoa vahvistavat investoinnit valmistuvat.
Miten sähköliittymän vaihto toteutetaan?
Suunnitellessamme asiakkaallemme uutta energiaratkaisua laskemme ensimmäisessä vaiheessa sähköliittymän vaihdon tuomat kustannussäästöt ja määritämme liittymistehon.
Jos liittymän vaihto todetaan kannattavaksi investoinniksi, uusi sähköliittymäsopimus tehdään paikallisen sähköverkkoyhtiön tai kantaverkkoyhtiö Fingridin kanssa.
Energiaa palveluna -mallissamme huolehdimme liittymän suunnittelusta yhdessä verkkoyhtiön kanssa sekä liittymisen kustannuksista asiakkaan puolesta. Seuraavaksi verkkoyhtiön kanssa solmitaan verkkopalvelusopimus, joka määrittää muun muassa sähkön siirtohinnat, tehomaksut ja perusmaksut. Lisäksi tarvitaan erillinen sähköenergiasopimus valitun sähkönmyyjän kanssa, joka toimittaa sähköä liittymän kautta.
Haluatko keskustella sähköistyksen tarjoamista mahdollisuuksista tai sähköliittymän siirtämisestä suurjänniteverkkoon? Ota yhteyttä!
Arto Liikanen, asiakkuuspäällikö
+358 50 455 7439
arto.liikanen@adven.com
Lue lisää:
Instagram
Youtube
Facebook
Linkedin
ePressi uutishuone
Uutiskirje