Miten vihreän siirtymän investoinnit valuvat jatkossa myös Suomeen?

Keskustelussa nousi esiin useita tärkeitä teemoja, kuten lupaprosessien tehokkuus, ennakoitavuus ja riskienhallinta investoinneissa, rahoitus sekä geopoliittisten tekijöiden vaikutus investointipäätöksiin.

Keskustelussa vieraina olivat ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen, teollisuusneuvos ja Terrafamen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia, FREYR Battery Finlandin toimitusjohtaja Tor Stendahl sekä Advenin johtaja Teemu Helistekangas. Keskustelun juonsi No Draman toimitusjohtaja Anna Ståhle.

Paneelissa nostettiin esille useita onnistuneita vihreän siirtymän hankkeita Suomessa. Terrafamen investoinnit mainittiin esimerkkinä suuresta vihreän siirtymän investoinnista, joka on muuttanut konkurssikypsän yrityksen menestyväksi toimijaksi. Advenin Naantalin hanke, jossa otettiin käyttöön uusiutuvan energian laitos, sai kiitosta. Espoon ja pääkaupunkiseudun kivihiilestä irtautuminen ja datakeskusten hukkalämmön hyödyntäminen nostettiin esiin merkittävinä edistysaskelina.

Suomi on vahva puhtaan energian tuotannossa ja sähkösiirtoverkostossa, jotka ovat Euroopan parhaita. Kaukolämpöverkkojen ja teollisuuden yhteisen lämmönkäytön hyödyntäminen on Suomen erityisosaamista. Paneelissa korostettiin myös Nesteen kehitystyötä uusiutuvien polttoaineiden saralla ja akkumateriaalien kierrätyslaitoksia merkittävinä esimerkkeinä.

Paneelissa korostettiin, että tehokkaat lupaprosessit ovat keskeisiä vihreän siirtymän investointien onnistumiselle. Yritykset tarvitsevat selkeää tietoa sääntelyvaatimuksista ja varmuutta markkinoista, jotta ne voivat tehdä pitkäaikaisia investointeja. Lupaprosessien pitkä kesto ja ennakoitavuuden puute voi hidastaa ja estää investointeja.

”Lupa-anomukset ovat erittäin työläitä ja ne aiheuttavat merkittäviä kustannuksia, samoin kuin lupien noudattamisen valvominen”, Lauri Ratia sanoi.

Hallituksessa on tunnistettu luvituksen haasteet sekä niiden merkitys uuden teknologian laitoksille. Ministeri Kai Mykkänen kertoi, että luvituksen helpottamiseksi lausuntokierroksella on kaksi lakiesitystä, joista toinen on niin sanottu yhden luukun palvelumalli. Se tarkoittaisi sitä, että vuonna 2026 Suomessa olisi yksi valtakunnallinen lupa- ja valvontaviranomainen, joka käsittelisi yrityksen niin halutessa vesi-, ympäristönsuojelu- ja luonnonsuojelulain mukaiset luvat yhtenä lupaprosessina ja siitä syntyisi yksi valituskelpoinen lupa. Tämä poistaisi tilanteen, jossa yritys joutuu hakemaan monta eri lupaa, joista kaikista voi valittaa.

Tor Stendahl toi esiin, että teknologian kehittyessä vauhdilla, yritykset eivät välttämä tiedä mikä lopullinen valmistettava tuote edes on. Mykkänen esitti, että ympäristölupien myöntämistä voitaisiin nopeuttaa tekemällä ne määräaikaisiksi uuden teknologian laitoksille. Tämä vähentäisi epävarmuutta ja kannustaisi investointeihin.

Yrityksille toivottiin lisää rohkeutta ja riskinottokykyä, erityisesti pienemmissä yrityksissä. Teemu Helistekangas toi esiin, että aina ei ole viisasta mennä sieltä missä aita on matalin. ”Mikäli esimerkiksi ympäristölupaprosessi on tunnistettu riskiksi, sen vaikutuksia voi ennakoida suunnittelemalla tarkemmin ympäristöluvan alaisia toimintoja ja kohdistamalla investointeja enemmän niihin”, Helistekangas kertoo.

Suomen vihreän siirtymän tavoitteiden saavuttaminen vaatii merkittäviä investointeja. Mykkäsen mukaan Suomeen on vireillä yli kahdensadan miljardin euron edestä vihreän siirtymän investointeja. Paneelissa painotettiin, että investointien rahoitus on turvattava, jotta vihreän siirtymän tavoitteet voidaan saavuttaa. Verovähennykset ja EU:n kilpailuohjelmat mainittiin hyödyllisinä rahoitusmekanismeina. Erityisesti hallituksen esitys yhteisöverosta tehtävästä investointivähennyksestä sai kiitosta. Pienempiä yrityksiä rohkaistiin hyödyntämään EU:n tukiohjelmia aktiivisemmin, vaikka niiden byrokratia voi olla haastavaa.

Teemu Helistekankaan mukaan ulkomaisen rahan saaminen Suomeen ei ole este. ”Pääoma suuntautuu kannattaviin hankkeisiin. Jos pystymme esittelemään kannattavia hankkeita rahoittajille, raha tulee”, Helistekangas totesi.

Tor Stendahl muistutti, että rahoittajan näkökulmasta tärkein asia on se, että valmistettavalla tuotteelle on oltava asiakkaita. Sen vuoksi on tärkeää saada rakennettua koko arvoketju Suomeen.

Lisäksi geopoliittiset tekijät, kuten kansainväliset suhteet ja markkinoiden vakaus, vaikuttavat investointipäätöksiin. Nato-jäsenyys mainittiin tärkeänä tekijänä, joka lisää turvallisuuden tunnetta ja investointien houkuttelevuutta.

Panelistit korostivat, että rohkeus ja ennakoitavuus ovat avainasemassa, jotta Suomeen saadaan houkuteltua lisää vihreän siirtymän investointeja. Lopuksi panelistit tiivistivät keskeisimmät esteet, joista Suomen tulisi päästä eroon investointien houkuttelemiseksi: pitkät lupaprosessit, ennustamattomuus ja liiallinen kyynisyys.

Katso tilaisuuden tallenne: Miten vihreän siirtymän investoinnit valuvat jatkossa myös Suomeen?